Turvallisuuspäällikkö

STP hoitaa turvallisuuspäällikön tehtäviä ulkoistettuna palveluna. Turvallisuuspäällikön päätehtävänä on yrityksen toiminnan jatkuvuuden, turvallisuuden ja vaatimustenmukaisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Turvallisuuspäällikkömme toimii yritysturvallisuuden ylläpitäjänä ja kehittäjänä tiiviissä yhteistyössä yrityksen johdon kanssa.

Turvallinen ja terveellinen työ

Turvallinen ja terveellinen työ luo edellytykset hyvinvoinnille. Työtehtäviin liittyvät vaarat, haitat ja kuormitustekijät tulee tunnistaa kattavasti. Tämän selvitystyön tuloksena saadaan kokonaiskuva, jonka pohjalta asetetaan tavoitteet ja korjataan toimintaa suunnitelmallisesti. 

Työn ja työympäristön turvallisuus

Hyvässä työympäristössä työtilat, työ- ja tuotantomenetelmät on suunniteltu ja toteutettu niin, että työntekijät voivat työskennellä ja liikkua turvallisesti. Töiden suunnittelussa ja mitoituksessa huomioidaan työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset.

Moni työskentelee edelleen perinteiseen tapaan työnantajan tiloissa, mutta yhä useampi tekee työtä monipaikkaisesti organisaation eri toimipisteissä, kotona, asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden tiloissa, liikennevälineissä, hotelleissa, kahviloissa tai muissa satunnaisissa paikoissa kotimaassa tai ulkomailla. Tällainen monimuotoinen ympäristö asettaa haasteita turvallisuuden hallinnalle ja hyvinvoinnille.

Turvallisuusjohtamisen näkökulmasta keskeiset lakisääteiset velvoitteet liittyvät vaarojen tunnistamiseen ja niiden torjuntaan sekä työntekijöiden perehdyttämiseen. Selvittämällä monimuotoisen ja -paikkaisen työympäristön vaaratekijät ja perehdyttämällä työntekijät turvallisiin ja terveellisiin työtapoihin luodaan edellytykset turvalliselle ja terveelliselle työlle.

Työtapaturmat ja ammattitaudit

Työtapaturmia ehkäistään siten, että tapaturman vaaraa aiheuttavat tekijät tunnistetaan ja poistetaan kokonaan tai, jos poistaminen ei ole mahdollista, vaarat vähennetään mahdollisimman pieniksi. Tapaturmavaaroja tunnistettaessa pitää huomioida myös työn tekemiseen liittyvät erityistilanteet, kuten normaalista poikkeavat olosuhteet.

Fysikaaliset tekijät

Työpaikoilla ilmenevien fysikaalisten tekijöiden kuten lämpöolot, melu ja tärinä sekä kemiallisten ja biologisten riskitekijöiden tunnistamista, kartoitusta ja torjuntaa kutsutaan työhygieniaksi.

Kemialliset ja biologiset tekijät

Työpaikoilla ilmenevien fysikaalisten tekijöiden kuten lämpöolot, melu ja tärinä sekä kemiallisten ja biologisten riskitekijöiden tunnistamista, kartoitusta ja torjuntaa kutsutaan työhygieniaksi.

Koneet, laitteet ja työvälineet

Koneiden turvallisuutta koskevissa säädöksissä vastuu turvallisuudesta kohdistuu koneiden suunnittelijoihin, valmistajiin, myyjiin sekä koneita hankkiviin ja käyttäviin työnantajiin.

Turvallinen työskentely

Turvallisuuden edistäminen työpaikalla on järjestelmällistä toimintaa, jossa huomioidaan työvälineet, työympäristö, työmenetelmät, organisaation toiminta ja työtavat.

Häirintä ja epäasiallinen kohtelu

Epäasiallista kohtelua ei tule hyväksyä missään muodossa. Häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun estäminen on koko työyhteisön – työnantajan ja työntekijöiden – yhteinen asia. Oikeudenmukainen johtaminen, päätöksenteon läpinäkyvyys ja ammatillinen työkäyttäytyminen ovat epäasiallisen kohtelun ehkäisyn perusta.

Työkuormituksen hallinta

Fyysinen kuormitus

Työn fyysisiä kuormitustekijöitä ovat työasennot, työliikkeet, liikkuminen ja fyysisen voiman käyttö. Liiallinen fyysinen kuormitus on yhteydessä tuki- ja liikuntaelinoireisiin. Työn tulisi kuormittaa sopivasti henkilön terveys ja toimintakyky huomioon ottaen.

Psykososiaalinen kuormitus

Työn psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työtehtävän, työn mitoituksen ja suunnittelun, työjärjestelyjen, johtamisen, työyhteisön ja vuorovaikutuksen sekä työympäristön ja organisaation ominaisuuksia tai piirteitä, jotka vaikuttavat ihmiseen. Ne ovat asioita, jotka kuormittavat huolimatta siitä, kuka on tekijänä. Kuormitustekijöitä ilmenee kaikilla työpaikoilla toimialasta ja työpaikan koosta riippumatta. 

Kognitiivinen kuormitus

Kognitiivinen toimintakyky on tiedonkäsittelyn eri osa-alueiden yhteistoimintaa, joka mahdollistaa ihmisen suoriutumisen arjessa ja sen vaatimuksissa.
Toiminnot ovat tiedon vastaanottoon, käsittelyyn, säilyttämiseen ja käyttöön liittyviä psyykkisiä toimintoja.

Eettinen ja emotionaalinen kuormitus

Eettinen kuormitus tarkoittaa stressin ja kuormittuneisuuden kokemuksia, jotka aiheutuvat eettisistä haasteista. Eettistä kuormitusta syntyy kun henkilökohtaiset arvot ovat ristiriidassa toimintaympäristön kanssa.

Emotionaalinen (affektiivinen) kuormitus syntyy tyypillisesti erilaisista psykologisen ja sosiaalisen uhan kokemuksista kuten epäluottamuksesta, epäoikeudenmukaisuudesta, joukon ulkopuolelle ja huomiotta jäämisestä, arvostuksen puutteesta tai psykologisesta turvattomuudesta.

Eettisesti kuormittavia ovat tilanteet, joissa ihminen on epätietoinen siitä, mikä on oikein tai riittävän laadukasta tai tilanteet, joihin liittyy liian iso vastuu suhteessa toimintamahdollisuuksiin.

Esimerkkejä eettisestä kuormituksesta

  • vaikeiden päätösten tekeminen yksin
  • niukkojen resurssien kohdentaminen
  • avuttomuuden ja riittämättömyyden tunne vuorovaikutustilanteissa.

Emotionaalista eli tunnekuormitusta esiintyy tyypillisesti myös asiakaspalvelutehtävissä toimivilla. Työtehtävät voivat olla vaativia ja työssä kohdattavien asiakkaiden tilanteet vaikeita. Ihmiskohtalot ja heidän kärsimyksensä vaikuttavat väistämättä myös heitä auttavaan henkilöön. Työntekijät voivat kokea työssään myös häirintää, epäasiallista kohtelua tai väkivallan uhkaa.